Skip to main content

Tekijä: Purppura puu

Totuuden peili

 Lapsen silmien umpeutuessa, Saavun aikuisuuteen. Rytmitän elämää muiden tahtiin, Unohdan katseeni siinä. Olenko minä kaunis, sopiva, Tehokas kaikkeen täällä. Olla samanlainen, Rooliini taiottuna. Sydämeni alkaa kutsumaan, Kuulenko enää muuta. Löytäessäni peilistä kuvan, Mieleni sumentaman. Uskallanko katsoa sieltä, Totuutta kovaa tuomittua. Sydämeni hakkaa lohduttoman, Muiston lapsen omaa. Mikä oli se lapsen ilo, Nauraa ja rakastaa. Luontoa, maailmaa, eläimiä, Ilolla koskettaa. Tämä on minun syntymäoikeus, Olla ja rakastaa. Tätä hetkeä vaalien, etsien, Ja totuutta jalostaa. Nostan...

Jatka lukemista

Runo sielun siskolleni

 Sielun siskoni Muistatko siskoni sen oikean hetken, kun polkumme yhtyivät aikaan samaan. Tämä tehtiin tähtien alla, sielunsopimus yhteinen. Kehomme ei kanna verta samaa, olemme siskoja Jumalten. Täydennämme toisiamme heikkouden tiellä, rakkaudella kantaen. Löydämme aina tukemme silloin, varjon hiipuen päällemme. Nostamme toisen valoon sieltä, varjon alta pimeyden. Annamme toisen kasvaa hieman, vauhdilla oman rohkeuden. Näytät varmasti peilin kuvan, vaaran ja kypsyyden. Yhdessä olemme valon tuoija herkkyydellä rakkauden.                    ...

Jatka lukemista

Suvun nainen runo by Johanna Koski

 Suvun nainen Näen taivaan tähden loisteen. Tunnen kaipuun tuttuuden. Siellä tiedän kodin olleen meidän alkuperäisen. Kuulen äänen suvun naisen, Viisaan sykkeen sydämen. Tietoni, taitoni sieltä saaneen, perintönä rakkauden. Kiitollisena otan vastaan sielunperheeni viisauden. Lahjana annan pienen sykkeen lapseni  Polkuun puhtaaseen. Valvon, kuljen ja valaisen vierellä tähden kotoisen. Suvun naisen rakkautta vaalien häntä ikuiseen.                         – Johanna Talvitie –

Jatka lukemista

Juureni

 Juureni  Minä olen nähnyt tuulen myrskyn, Minä olen nähnyt sen valon kauniin. En anna tuulen myrskyn kaataa korttani kaunista. Kasvatan juureni vahvat maahan, Äitini Maan hellään hoivaan. Voimistun, tiedän, voimani kauniin,  Kantavan kauteen uuteen. Kerään voimani juurieni kautta ja otan vastaan taivaan valon. Siinä minä olen Tietäväinen, Rakkauden kanavan valossa. Minä olen nähnyt tuulen myrskyn, Valossa kylven ja voimaannun.                   – Johanna Talvitie –

Jatka lukemista