Skip to main content

Totuuden peili

Kirjoittanut Purppura puu

 Lapsen silmien umpeutuessa,

Saavun aikuisuuteen.

Rytmitän elämää muiden tahtiin,

Unohdan katseeni siinä.

Olenko minä kaunis, sopiva,

Tehokas kaikkeen täällä.

Olla samanlainen,

Rooliini taiottuna.

Sydämeni alkaa kutsumaan,

Kuulenko enää muuta.

Löytäessäni peilistä kuvan,

Mieleni sumentaman.

Uskallanko katsoa sieltä,

Totuutta kovaa tuomittua.

Sydämeni hakkaa lohduttoman,

Muiston lapsen omaa.

Mikä oli se lapsen ilo,

Nauraa ja rakastaa.

Luontoa, maailmaa, eläimiä,

Ilolla koskettaa.

Tämä on minun syntymäoikeus,

Olla ja rakastaa.

Tätä hetkeä vaalien, etsien,

Ja totuutta jalostaa.

Nostan voimani uudelleen,

Elän ja rakastan.

En enää muottiin kovaan,

Elämääni valjastaa.

Olen vapaa lapsen ,

Lapsen lailla,

Elämästä nauttien.

Jokainen hetki elämän,

Läsnäoloa hehkuen.

Copyright Johanna Talvitie