Blogi

Rakkauteni

Pyysin ja kiitin, olithan jo olemassa.

Pyysin rinnalleni kulkemaan,

elämääni jakamaan.

Jaoin tyhjyyteen ajatuksen, toiveeni.

Rakkauteni, hyvyyteni ilmaisin.

Pyysin jotain niin samanlaista,

Isääni ihailin.

Sain jotain niin ainutlaatuista,

enemmän kuin ajattelin.

Sain rakkauden aidon, ilon elämääni.

Sulatit jäisen kuoreni, jolloin sain itseni takaisin.

Pyysin ja kiitin. Sain sinut elämäni rakkauden.

Sain sinut Ilon päivääni.

Tumma sydän

Repii riipii Sydämeni varjo, varjoni tumma tuomitseva.

Olenko minä tämän itse luonut vangiksi elämäni omaan.

Mistä on tämä pilvi tullut, tuo tumma ja pelottava.

Kaipuu kotiin ilon ja valon, etsin nyt turvaa jaloa.

Itse voin päättää, valitsen polun, kiittäen varjoni viestiä.

Jokainen meistä voi varjon oppia, elämän polun vierellä.

Siitä opin valon voiman, varjoni puolen seuraten.

Valoni voittaa sydämen tumman, kiittäen ja oppien.

On aikani opetta muita valosta voimaannun.

Tuoden muille tarinaa, sydämen tumman oppia.

Sinulla on se voima ja valo, valita polkusi suunta.

Tuoden elämään ohjeen oman, sydämeeni tukeudun.

-Johanna Ketola